|
Kuvia Nurmeksen maisemista |
|
|
Nurmes sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa, Itä-Suomen läänissä.
Nurmeksen väkiluku on 8508 ihmistä 31.12.2010 ja sen pinta-ala on 1 855 km2,
josta 250 km2 on vesistöjä. Nykyinen Nurmeksen kaupunki käsittää
entisen Nurmeksen kauppalan ja siihen liitetyn Nurmeksen maalaiskunnan.
Kuntamuoto muuttui kaupungiksi 1.1.1974.
Nurmeksen naapurikunnat ovat Juuka, Lieksa, Valtimo, Rautavaara ja Kuhmo. Nurmeksella on kaksi keskustaa, Porokylä ja Nurmes eli entinen kauppala. Porokylä sai nimensä 20.7.1891 sattuneen suurpalon seurauksena: silloin iso osa silloista kirkonkylää niin sanotusti paloi poroksi. Nurmes tunnetaan nykyäänkin ”koivujen kaupunkina”. Nimensä se on saanut Puu-Nurmes alueen koivukujista ja palosolista, jotka alunperin suunniteltiin alueen paloturvallisuuden vuoksi. Koko Puu-Nurmeksen historia lähtee oikeastaan tuhosta ja siitä saaduista opeista. Entinen kirkonkylä tuhoutui lähes täysin tulipalossa 1891 ja onnettomuus vauhditti ydinkeskustaksi muotoutuneen kauppalan kehitystä. Puu-Nurmeksen asemakaava on vuodelta 1982 ja se on suojeltu kohde. Historiallinen ja kaunis puutaloalue on yksi suomen parhaiten säilyneitä puutaloalueista. Pääosa keskustan ydinosan rakennuskannasta on 1880-luvun ja 1930-luvun väliseltä ajalta. Nurmeksen nähtävyyksiä: Ylläpidän Kuohatin kylän kotisivuja, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.oyk.fi/~kuohatti. Kuviani on myynnissä Vastavalossa. Hiidenkirja/Tarja Ignatius on julkaissut kansanrunokirjan "Metiseltä mättäältä, kultaiselta kunnaalta", joka on kuvitettu ottamillani luontovalokuvilla. Kirjaa voi ostaa Nurmeksen S-Marketista tai Hiidenkirjan verkkokaupasta, http://www.hiidenkirja.fi/ Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Nurmes, Peurajärvi |
|
|
Peurajärven pieneen ja rauhalliseen retkeilyalueeseen ehtii hyvin
tutustumaan päivän aikana. Peurajärvellä on mm. kaksi rengasreittiä, joista
toinen kiertää Mäntyjärven ympäri ja toinen Iso-Valkeisen. Iso-Valkeisen
kierto 6 km ja Mäntyjärven kierto 7 km. Iso-Valkeisen kierto on myös osa Saramon
jotosta. Reitit ovat helppokulkuisia.
Peurajärvellä on 5 tulentekopaikkaa. Aluetta hoitaa Metsähallitus.
Peurajärven rannalla on Villin Pohjolan vuokrakämppiä. Alue on kalastajien
suosiossa, sillä Iso-Valkeiseen istutetaan kirjolohta. Yksi erikoisempi
nähtävyys löytyy viereiseltä Paistinvaaran vanhojen metsien suojelualueelta.
Alueelta löytyy järkälemäinen Kärnänkivi. Se on iso muinaisen jäätikön
kuljettama siirtolohkare, joka seisoo kapealla kärjellään. Peurajärven
läheisyydessä on Hiidenportin kansallispuisto, johon kannattaa käydä
tutustumassa. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Nurmes, Raesärkät Raesärkät on kaunis retkikohde kumpuilevassa harjumaisemassa. Alueen halki kulkeva reitti noudattelee vanhaa kärrytietä ja pyöräuran pohjaa. Reitin pituus on 9,2 km edestakaisin. Maasto on helppokulkuista ja sopii mainiosti aloitteleville retkeilijöille ja perheille. Alueella on 2 tulentekopaikkaa. Aluetta hoitaa Metsähallitus. Raesärkkien pieni alue muodostuu 5,9 km² suuruisesta suojelumetsästä ja 1,2 km² suuruisesta virkistysmetsästä. Alue kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Alue on saanut nimensä luode-kaakkosuuntaisen kapean harjujakson mukaan. Raesärkkien maisemaan mahtuu harjujen lisäksi soita, kirkkaita järviä, joen mutkia ja vanhaa metsää monipuolisine asukkaineen. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
[ Aloitussivulle ] |
|
|
|
|
|
|
|
