Salpalinja |
|
Aseman nimi, Suomen Salpa, pohjautuu
kenraaliluutnantti Oeschin esitykseen, jonka marsalkka Mannerheim vahvisti.
Käytännössä linjaa on kuitenkin kutsuttu Salpalinjaksi tai Salpa-asemaksi.
Salpalinjan rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan jo viikon kuluttua talvisodan päättymisestä. Linnoitussuunnitelma hyväksyttiin 11.5.1940 ja työt alkoivat välittömästi. Linnoitustöitä johti kenraaliluutnantti Hanell ja hänen Linnoitustoimistonsa. Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Puolustuslinjalla on kuitenkin nähty olleen oma välillinen vaikutuksensa jatkosodan tapahtumiin. Kesällä 1944 se muodosti torjuntataisteluiden henkisen selkärangan. Olemassaolollaan Salpalinja vaikutti vihollisen laskelmiin hyökkäyksen jatkamisen kannattavuudesta, ja tämä ilmeisesti nopeutti aselevon syntymistä. Salpalinja turvasi omalta osaltaan Suomen itsenäisyyden säilymistä. |
|
Salpalinja numeroina: |
|
|
|
Salpalinjan linnoitussuunnitelman päälinjat: | |
|
|
|
|
|
|
Lieksa, Änäkäinen Änäkäisen asemissa on taisteltu joulukuussa 1939. Salpalinjan asemat on osittain rakennettu talvisodan taisteluasemien päälle. Änäkäisen asemista löytyy yksi Salpalinjan harvinaisuuksista; kallioon louhittu luola. Luolia tehtiin Salpalinjalle vain 25 kpl ja suurin osa niistä jäi keskeneräisiksi. Luolan sisäänkäynti on suljettu, joten toistaiseksi luolan sisään ei pääse. Hiidenkirja on julkaissut kirjan talvisodan taisteluista; Lieksan suunnan sotapäiväkirjat II: Erillinen Pataljoona 12. Nyt se on saatavilla myös kovakantisena. Lisätietoja teoksesta Hiidenkirjan sivuilta: www.hiidenkirja.fi |
|
|
|
Lieksa, Viisikko Talvisodan syttyessä Viisikon linja oli parhaiten varustettu
puolustusasema Lieksassa. |
|
|
|
Joensuu, Marjala |
|
Marjalan alueella linnoittaminen aloitettiin 27.8.1940. Höytiäisen kanavan
eteläpäähän oli tarkoitus rakentaa 3 teräsbetonikorsua. Jatkosodan alkuun
mennessä teräsbetonikorsuista kaksi saatiin valmiiksi (toinen korsu on
pansssarintorjuntatykki- konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsu ja
toinen konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsu). Kolmas teräsbetonikorsu jäi
keskeneräiseksi.
Alueella sijaitsee nykyisin bunkkerimuseo, joka on avoinna kesäisin. Panssarintorjuntatykki-, konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsu on alkuperäisin asein varustettu. Konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsuun on koottu Salpalinjan rakentamisesta kertova näyttely. Korsuissa on sisällä sotavuosien muistoesineitä. Korsujen lisäksi alueella voi tutustua taisteluhautoihin ja konekivääripesäkkeisiin sekä panssarikiviesteisiin. |
|
|
|
Nurmes, Iloniemi |
|
Porokylän ja Ylikylän kautta kulkeneen pääaseman eteentyönnettyyn tukikohtaan on kunnostettu avoin konekivääripesäke ja osa taisteluhautaa. | |
|
|
Kuhmo, Jyrkänkoski Jyrkänkosken asemissa on taisteltu useaan otteeseen joulukuussa 1939, mutta venäläisten hyökkäykset saatiin aina pysäytettyä tänne. Talvisodan jälkeen puolustusasemaa vahvistettiin. |
|
|
|
Kuhmo, Saunajärvi Saunajärven puolustusasemissa käytiin taisteluita 2. - 5.12.1939. Asemat jouduttiin jättämään mottiin jäämisen pelossa. Suomalaiset aloittivat tammikuussa 1940 vastahyökkäyksen Saunajärven asemiin, jonka seurauksena venäläiset jäivät mottiin. Suomalaisjoukot eivät saaneet mottia kuitenkaan kokonaan tuhotuksi ennen rauhantuloa. |
|
|
|
Suomussalmi, Purasjoki Purasjoen asemissa on taisteltu joulukuussa 1939 ja tammikuussa 1940. Purasjoen asemat sijaitsevat Raatteen tien varrella. Raatteen tie on Suomen sotahistorian tunnetuimpia taistelupaikkoja. Purasjoen asemia on linnoitettu kolmessa eri vaiheessa: I vaihe: 16.10. - 11.11.1939, II vaihe: tammi-helmikuussa 1940, III vaihe: huhtikuusta 1940 kesäkuuhun 1941. Saksalaiset olivat asemissa syyskuussa ja venäläiset miehittäjinä syys-marraskuussa 1944. |
|
|
|
Kuusamo, Vanttajankannas Lahtelasta Vanttajajärvelle johtavan polun varressa on taistelu- ja yhteyshautaa, kiviestettä, katettuja konekivääripesäkkeitä ja räjäytettyjä teräsbetonikorsuja. Kuusamonjärven ja Vanttajajärven väliselle kannakselle oli huhtikuun puoleen väliin 1941 mennessä rakennettu neljä järeää teräsbetonikorsua, noin kilometrin verran kaksirivistä kiviestettä ja 40 metriä panssariesteeksi tarkoitettua vastarinneleikkausta. Tälle Vanttajajärven ja Iijärven väliselle kannakselle oli kaivettu myös taisteluhautaa, rakennettu konekivääripesäkkeitä ja piikkilankaestettä sekä raivattu ampumasektoreita. Aselevon jälkeen 4.9.1944 saksalaiset ja suomalaiset peräytyivät Kiestingin suunnalta. Välittömästi saksalaisten jälkeen syyskuussa 1944 venäläiset saapuivat Kuusamon kirkonkylään ja miehittivät koko pitäjän lähes Taivalkosken rajalle saakka. Poistuessaan Kuusamon kirkonkylästä loka-marraskuussa 1944 venäläiset räjäyttivät suomalaisten välirauhan aikana rakentamat teräsbetonikorsut. |
|
|
|
[ Aloitussivulle ] |
|
|